Moni uskoo, että osakesijoittamisen perustana on ostaa pohjilta ja myydä huipuilta. Täydelliseen hetkeen tähtääminen voi kuitenkin käydä kalliiksi.
Pyrkimystä ostaa pohjilta ja myydä huipuilta kutsutaan markkinoiden ajoittamiseksi.
Markkinoiden ajoittaminen on riskialtis strategia, joka edellyttää markkinoiden hyvää tuntemusta ja kykyä ennustaa tulevia suuntauksia. Tässä blogikirjoituksessa keskustelemme markkinoiden ajoituksen riskeistä, sen vaikutuksesta sijoitustuottoihin, markkinoiden ajoitusvaihtoehdoista ja pitkän aikavälin sijoittamisen merkityksestä.
Markkinoiden ajoituksen riski
Markkinoiden ajoitusriski on riski, jonka sijoittajat ottavat yrittäessään ajoittaa markkinoita. Markkinoiden suunnan ennustaminen on haastavaa, ja sijoittajat, jotka yrittävät ajoittaa markkinoita, tekevät todennäköisemmin virheitä kuin ne, jotka sijoittavat pitkäjänteisesti ajoittamatta.
Markkinoiden ajoitus edellyttää, että sijoittajat tekevät päätöksiä, jotka perustuvat heidän ennusteisiinsa markkinoiden tulevista liikkeistä. Jos nämä ennusteet ovat virheellisiä, sijoittajat voivat kärsiä merkittäviä tappioita.
Keskeinen syy siihen, miksi markkinoiden ajoitus on niin riskialtista, on se, että sijoittajien on tehtävä kaksi oikeaa ennustetta menestyäkseen. Heidän on ennustettava, milloin he voivat poistua markkinoilta ja milloin he voivat palata markkinoille. Jos he epäonnistuvat jommassakummassa ennustuksessaan, he voivat menettää huomattavan määrän rahaa.
Markkinoilta poistuminen voi käydä yllättävän kalliiksi
Markkinoiden ajoituksen vaikutus sijoitusten tuottoihin onmerkittävä. Sijoittajat, jotka yrittävät ajoittaa markkinoita, jäävät usein paitsi markkinoiden parhaista päivistä. Historia osoittaa, että tämä käy yllättävän kalliiksi.
Otetaan esimerkiksi S&P 500 -indeksin kokonaistuotot vuosilta 2000-2019. Sijoittaja, jolla on koko sijoitusvarallisuutensa käteisenä kymmenenä parhaimpana päivänä, tiputtaa vuosituoton 6,06 prosentista 2,44 prosenttiin. Kolmenkymmenen vuoden aikajanalla viidenkymmenen tuottavimman päivän menettäminen painaa kokonaistuoton jo miinukselle.
Sekin on hyvä muistaa, että ainainen yritys ajoittaa markkinoitajohtaa korkeampiin kaupankäyntikuluihin. Onnistuessaankin huipuilta myyminen aiheuttaa veroseuraamuksen. Pitkäjänteinen sijoittaja siirtää verojen maksuajankohtaa eteenpäin. Verot tulevat kyllä myöhemmin maksettavaksi, mutta sitä hetkeä odotellessa tekee siirretty verovelka sijoittajalle tuottavaa työtä. Markkinoita ajoittava sijoittaja menettää tämän eteenpäin siirretyn veroseuraamuksen tuoman edun.
Selvää tietenkin on, että onnistuessaan markkinoiden ajoittaminen lisää sijoitusten tuottoja. Ero onnistuneen ajoittajan ja pitkäjänteisen sijoittajan välillä on kuitenkin yllättävän pieni tilanteessa, jossa käytetään realistisia odotuksia.
Verrataanpa kahta sijoittajaa vuosina 2001-2020. Kumpikin sijoittaa 2000 dollaria S&P 500 -indeksiin joka vuosi. Toinen ostaa osakkeet vuoden alussa ja toinen tekee täydellisen ajoituksen ja ostaa osakkeet kunkin vuoden pohjilta. Osakkeita ei myydä ja kahdenkymmenen vuoden jälkeen lasketaan kuinka paljon sijoitusvarallisuutta on kertynyt. Täydellisesti ajoittaneella sijoittajalla on reilu 151 000 dollaria. Vuoden alussa osakkeensa ostaneella on reilut 135 000 dollaria. Ero on yllättävän pieni.