2025 oli vuosi, jota leimasi äärimmäinen kurssivaihtelu. Selvisimme kolmesta merkittävästä
laskusta, ja jokaisen kohdalla markkinakommentaattorit julistivat tekoälykaupan loppua.
Tällaisina hetkinä paine ”tehdä jotain” – käydä kauppaa melun ympärillä, leikata voittajia tai siirtyä
koettuun turvallisuuteen – on valtava.
Me emme tehneet niin.
Toimettomuutemme ei johtunut itsepäisyydestä, vaan filosofiasta, jonka esittelimme teille
vuoden alussa: Emme tarkkaile Atlantin pinnan aaltoja; tarkkailemme niiden alla olevaa
Golfvirtaa. Q1 2025 -kirjeessämme, jonka kirjoitimme Kiinan tariffisotien ympärillä vallinneen
paniikin keskellä, väitimme, että teesimme perustekijät pysyivät ennallaan. Korostimme
erityisesti Jevonsin paradoksia – taloudellista todellisuutta, jonka mukaan, kun
laskentakustannukset laskevat, kysyntä ei hidastu; se räjähtää.
Vuonna 2025 suurimmat riskit tulivat rationaalisesta ajattelusta. Ohjelmistoyritykset suojelivat
rationaalisesti marginaalejaan. Analyytikot poistivat rationaalisesti laitteiston hankintahintaa.
Molemmat päätökset olivat väärin, koska tekoälyn aikakauden taloudelliset säännöt ovat
kääntyneet päälaelleen, ainakin osittain.